Saturday, August 8, 2009

Mietteitä maaliskuulta 2009

Viedessäni kuukausi sitten yhtä ryhmää Aconcagualle mietin, että:

”Vuorikiipeily – mitä järkeä siinä on? Mitä hauskaa siinä on, että roikkuu jossain taivaaan ja maan välissä kehon huutaessa armoa ja mielen piiskatessa ruumista yhä ylemmäs kohti huippua?”

Jatkoin sitten ajatusta toteaen, että ehkäpä se on juuri elämyksen kokonaisvaltaisuus, joka on muuttanut vuorilla liikkumisen yhdeksi elämäni tärkeimmäksi sisällöksi. Vuorella kaikki ovat yhtä: taivas-maa-mieli-sydän-ruumis-sielu.

On varmaan sata asiaa, jotka vaihtaisin hetinmiten tässä maailmassa, intohimoani vuoriin ja luonnossa liikkumiseen en. Samainen voima saa minut kokeilemaan rajojani, rikkomaan mahdollisen rajoja, oppimaan, etsimään ja löytämään.

Matka onkin ollut pitkä. Lähtöisin Kymenlaaksosta halu nähdä ja kokea uutta oli suuri. Ensimmäiset rinkkareissut Myllykoskelta heitettiin pajunvitsasta taivuttu kantolaite selässä aina Suomen katolle asti. Ne tuntuivat aikanaan suurilta askelilta ja varmaan sitä olivatkin, mutta paljon oli vielä silloin edessä.

Opiskelut veivät minut seuraavaksi Alppien tuntumaan, jossa tasaisen tallaajan mieli vei pitkille kalliokiipeilyreiteille kesäisin ja talvisin tellusuksilla laduttomille puuteririnteille. Alpit olivat hyvä opinahjo ja elämykset siellä viitoittivat tulevia valintoja.

Euroopasta vei kulkijan matka Chileen, josta harrastuksesta ja intohimosta tuli ammatti toimiessani oppaana Andeilla. Reilut kaksi vuotta täällä ovat olleet kaikkine ylämäkineen ja alamäkineen hienot. Kokemukset Patagonian ikimetsistä ja villeiltä jäätiköiltä lähes 7000m korkeiden huippujen ja altiplanon kautta avaamaan uusia jääkiipeilyreittejä Perun valkoisille vuorille yhdessä värikkään kulttuurien kirjon kanssa ovat sävyttäneet tietäni täällä.

Seikkailijan mieli ei tietysti jätä rauhaan vaan se sama halu laittaa ajattelemaan eteenpäin ja asettaamaan tavoitteita, joista yksi suurimmista on liittyä UIAGM oppaiden valikoituun joukkoon. Vielä on edessä kivinen tie ja valuvat hikikarpallot ennen kuin sen saavutan, mutta matka kulkee läpi rikkaiden elämysten, villin luonnon, sävyjen ja rytmien – minun tieni.

No comments: